Ari Parkkosen matkassa: Sähköautot ja vastuullisuus

Kolmiosaisessa artikkelisarjassa hyppäämme sähköautoilun asiantuntijan Ari Parkkosen kyytiin ja puntaroimme hänen opastuksellaan sähköautoilun faktoja ja myyttejä. Ari on tehnyt mittavan uran autoilun ja liikenteen turvallisuuden parissa yrityksensä Excelsior Liikenneturvallisuus ajokoulutusten kautta. Sähköautoilua Arilla on takana jo yli 200 000 kilometriä. Arin missio on saada meidät kaikki turvallisesti perille. Tässä toisessa artikkelissa käsittelemme sähköautoiluun liittyvää vastuullisuutta ympäristön kannalta.

Ilmaston lämpeneminen

‘‘Ilmaston lämpeneminen on fakta’’, sanoo Ari tyynesti heti aluksi. Copernicus-ilmastopalvelun mukaan kesäkuu 2024 oli kahdestoista kuukausi, jolloin maapallon keskilämpötila oli vähintään 1,5 astetta korkeampi kuin esiteollisena aikana vuosina 1850–1900. ‘‘Copernicuksen asiantuntijan Carlo Buontempon mukaan uusia lämpöennätyksiä tullaan näkemään lähiviikkoina ja -kuukausina lisää. Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 sovittiin, että 1,5 astetta on raja ilmaston lämpenemiselle. Ikävä kyllä tämä raja ohitettiin jo vuoden 2023 helmikuussa’’, toteaa Ari.

‘‘Pelastuuko maailma sitten sähköautoilulla? No ei tietenkään. Mutta totuus on, että sähköautoilu on noin 3–4 kertaa energiatehokkaampaa kuin polttomoottoriautoilu’’, toteaa Ari. Suomi on ihanteellinen maa sähköautoiluun monestakin syystä: olemme sähkön suhteen lähes omavaraisia, sähkömme on 94-prosenttisesti hiilivapaata ja moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna sähkömme on halpaa. Kotimainen sähkö ei lopu kesken, vaikka sähköautomäärät kasvavat. Arvion mukaan vuonna 2030 Suomen liikenteen osuus sähkönkulutuksesta tulee olemaan noin 4 prosenttia. Tämän lisäksi monet älykkäät latausratkaisut voidaan ajastaa lataamaan sähköä silloin, kun kulutuspiikki ei ole suurimmillaan, esimerkiksi aamuyön tunteina tai kun pörssisähkö on halvimmillaan.

Suomen ilmastopolitiikan keskeinen pilari on kansallinen ilmastolaki, joka sisältää päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Euroopan unionin ilmasto- ja energialainsäädännön velvoitteet ja poliittiset päätökset sitovat myös Suomea. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Lisäksi EU:n tavoitteena on olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

’’Mielestäni maailma ei ole vielä menetetty, jos vain haluamme ajatella toisin: yksittäisten yritysten ja yksittäisten henkilöiden pienet teot kasvavat vaikutukseltaan suuriksi, kun kaikki ovat mukana’’, sanoo Ari.

Autopolitiikka

”Kokemukseni mukaan on olemassa yhtä monta autopolitiikkaa kuin on yritystäkin.”
Vuonna 2023 kotimaan liikenteen CO2-päästöt laskivat 3,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tieliikenteen päästöt laskivat niin ikään 3,9 prosenttia. Tieliikenteen osuus Suomen liikenteen hiilidioksidipäästöistä on noin 95 prosenttia ja kaikista Suomen tuottamista päästöistä ilman maankäyttösektoria noin 23 prosenttia.

‘‘Nämä luvut mielessä voi miettiä, että jos yrityksen pääasiallinen tai olennainen tulonlähde sisältää ajamista ja liikennöintiä, on sen helppoa vähentää sekä päästöjä että kuluja siirtymällä sähköautoiluun’’, tuumii Ari. Ammattimaisessa kaupunkiliikenteessä sähköistyminen on jo osittain tapahtunutkin, ja raskaamman liikenteen osalta siirtyminen on alkanut. ‘‘Yleensä mielellään ollaan vastakkain käyttövoimien valinnoissa, mutta todellisuudessa erilaisia käyttövoimia tullaan näkemään vielä jonkin aikaa. Kaikille ei sovi sähköinen liikkuminen, ja tällä tarkoitan esimerkiksi pitkän matkan raskasta liikennettä’’, sanailee Ari.

”Valtion verotuet sekä kattavat latausmahdollisuudet ovat omiaan kannustamaan siirtymistä sähköautoiluun sekä vihreään autopolitiikkaan. Jolleivät nämä asiat vielä vakuuta, niin kannattaa laittaa autoilun kustannukset Exceliin ja hämmästyä, miten paljon huokeampaa ja huolettomampaa sähköautoilu on”, naurahtaa Ari. Yksin näiden asioiden kanssa ei tarvitse tuskailla, sillä NF Fleetistä löytyy helposti ammattilaisten apua yrityksen autopolitiikan suunnitteluun.

Akkumineraalit ja kierrätettävyys

”Suhteettoman paljon puhutaan akkumineraalien riittävyydestä, mutta näkisin että ongelma on enemmänkin siinä, ehditäänkö akkutehtaita ja kaivoksia perustaa riittävän nopeasti vastaamaan kasvavaan kysyntään ja tarpeeseen. Lisäksi EU:n alueella on vuonna 2027 tulossa pakolliseksi niin sanottu Akkupassi”, muistuttaa Ari.

”Akkupassin avulla kaivosten ja akkutehtaiden toimintaa pyritään saamaan läpinäkyväksi. Käytännössä esimerkiksi auton sisäoveen sijoitettu QR-koodi kertoo mineraalien alkuperän, mineraalijakauman ja paljonko akussa on kierrätettyä materiaalia – eli akun hiilijalanjäljen. Lisäksi kuluttajan kannalta olennaista on akun SOH eli State of Health -tila, suomeksi akun terveystila tai kyky ottaa vastaan latausta.”

‘‘Kierrätyksen suhteen uskon, että lähivuosina tehdään isoja harppauksia. Koska sähköautojen akkuja ei ole vielä suuria määriä kierrätysvaiheessa on kierrätykseen erikoistunut ala vasta kasvamassa. Kuparia, kobolttia ja nikkeliä kierrätetään jo tehokkaasti. Lithiumin kierrätys on jo alkanut ja tulee varmasti kehittymään lähitulevaisuudessa‘‘.

Akkujen kysynnän arvioidaan 14-kertaistuvan vuodesta 2018 vuoteen 2030. Euroopan Unionin akkuasetus tuli voimaan vuonna 2023. Raaka-aineketjun kestävyyttä vahvistetaan nostamalla akkujen ja paristojen keräystavoitteita. Lisäksi kerättyjen akkujen talteenotolle ja kierrätettyjen materiaalien käytölle uusien akkujen valmistuksessa asetetaan erillisiä vaatimuksia. Kierrätettyjen materiaalien käyttöosuusvelvoite on 8 vuotta asetuksen voimaantulosta. Koboltille 16 prosenttia, lyijylle 85 prosenttia ja litiumille ja nikkelille 6 prosenttia. Vuoden 2027 lopussa on kerätyistä akuista ja paristoista otettava talteen 90 prosenttia akkujen koboltista, kuparista, lyijystä ja nikkelistä ja 50 prosenttia litiumista.

’’Lopuksi voisin kertoa vanhan tarinan miehestä, joka heittää laineen tuoman meritähden takaisin mereen. Ohikulkija kyseenalaistaa miehen toiminnan ja ihmettelee, onko tuossa mitään järkeä, kun seuraava laine heittää meritähtiä lisää rannalle. Mies vastaa, että on sillä tuolle kyseiselle meritähdelle merkitystä‘‘.

Lähteet: ECMWF, IEA, Energiateollisuus ja Traficom