Ari Parkkosen matkassa: Faktoja sähköautoilusta

Kolmiosaisen artikkelisarjamme viimeisessä osassa hyppäämme sähköautoilun asiantuntijan Ari Parkkosen kyytiin ja puntaroimme hänen opastuksellaan sähköautoilun faktoja ja myyttejä. Ari on tehnyt mittavan uran autoilun ja liikenteen turvallisuuden parissa yrityksensä Excelsior Liikenneturvallisuus ajokoulutusten kautta. Sähköautoilua Arilla on takana jo yli 200 000 kilometriä. Arin missio on saada meidät kaikki turvallisesti perille.

Autoilijoiden kolme profiilia

”Ensimmäiseen ja suurimpaan ryhmään autoilijoita kuuluu keskiverto Suomalainen autoilija, jonka mediaani ajomatka on 50 kilometriä päivässä sisältäen kauppareissut. Kun huomioimme tämän hetkisen julkisen latausverkoston määrän, niin mielestäni koko toimintamatkakeskustelu on höpinää tyhjästä. Käytännössä keskiverto suomalainen sähköautoilija pystyy hoitamaan päivittäiset ajonsa lataamatta autoansa läheskään joka päivä”, analysoi Ari tyynesti. Tähän ryhmään kuuluvat voivat hyvin pärjätä julkisilla latauspisteillä.

Toiseen ryhmään kuuluvat niin sanotut pendelöijät, jotka ajavat kotipaikkakunnaltaan muualle töihin päivittäin ja takaisin. Tämän ryhmän lataustarpeita helpottavat työpaikka- ja kotilaturit.

Kolmas ryhmä ajaa jopa viisinkertaisen määrän verrattuna edellisiin. Tällöin liikutaan jo laajalti maakunnissa toimenkuvan tai vapaa-ajan harrastusten takia – ja julkiset latauspisteet ovat tarpeen. Tälle ryhmälle toimintamatkalla eli Rangella, ja latausverkoston tiheydellä on eniten merkitystä.

Rangeen vaikuttavat asiat

Suomen oloissa yksi merkittävä tekninen varuste autoissa on akun esilämmitystoiminto. Tämä alkaa nykyään olla onneksi jo lähes kaikissa autoissa vakiovaruste. Esilämmittämällä akut saadaan optimaaliseen tilaan ottamaan latausta vastaan pika- tai suurteholatausasemilla. Uskon, että henkilöautojen akkujen koossa on tultu jo ääripäähän. Mitä isompi akku, sitä enemmän massaa ja kulutusta. Nopea lataus on matkan joutumisen kannalta toimintamatkaa oleellisempi.

”Omien ajotapojen muuttaminen on yksi merkittävä seikka, kun puhutaan toimintamatkasta. Helsinki–Ylläs-välimatka ei edelleenkään onnistu millään sähköautolla pysähtymättä välillä lataamaan. Eikä tätä matkaa ole järkevää suorittaa polttomoottoriautollakaan ilman pysähdyksiä. Väittäisin, että riippumatta ajoneuvosta, tauon tarve tulee ihmiselle aikaisemmin kuin ajoneuvolle”, naurahtaa Ari. Kuljettajan vireystila, verenkierto ja muut fyysiset seikat vaikuttavat suoraan ajamisen turvallisuuteen. Pitkällä matkalla on syytä pitää kahden tunnin välein tauko turvallisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Näillä tauoilla on helppoa ladata auto ja huoltaa myös kuljettaja, sanailee Ari. Ohessa on tiivistettynä rangeen vaikuttavia asioita.

Asioita joihin kuljettaja voi vaikuttaa:

• Autonvalinta ostovaiheessa
• Ajotapa; tasainen nopeus
• Ilmastoinnin säädöt, esilämmitys/jäähdytys
• Reitinvalinta
• Kuormaaminen, turha kuorma pois etenkin katolta
• Rengaspaineet: Kun lämpötila laskee kymmenen astetta, niin rengaspaine putoaa 0,1 baria
• Maltillinen nopeus: Pieni nopeuden alentaminen vähentää merkittävästi ilmanvastusta

Asioita joihin kuljettaja ei voi vaikuttaa:

• Säätila
• Ulkolämpötila: Kylmä ilma on raskaampaa, joten auto vaatii enemmän energiaa työntäessään sitä sivuun
• Tuuli: Ainoastaan suoraan takaa tuleva tuuli on edullista
• Tienpinta

Ajoreitin suunnittelu:
Ajoreitin suunnittelun tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Hyvin suunnitellulla reitillä lataukset sujuvat parin tunnin välein ja nopeasti, koska näin ei tarvitse ladata paljoa kerralla. Reittiä valitessa kannattaa miettiä ekologisia vaihtoehtoja. Onko esimerkiksi moottoritie aina paras valinta, vai pääseekö perille jotain muuta reittiä samassa ajassa vähemmillä kilometreillä? ”Omalla kokemuksella voin kertoa, että jos lähden kotoani Vihdistä ajamaan Rovaniemelle, niin matkalla on kolme stoppia ja latausta. Lyhyimmät, noin 15-20 minuutin latauspysähdykset menevät mukavasti kahvikupin äärellä, ja lounaan ajan pidän hieman pidemmän lataustauon. Perillä olen vielä työpäivän puitteissa – mielestäni melko vaivattomasti ja helposti”, kertoo Ari.

”Juhannus, joulu, pääsiäinen – jos mahdollista, suunnittele matkasi ruuhkahuippujen ulkopuolelle. Tällä tavalla ei tarvitse miettiä, onko latureilla ja teillä ruuhkaa. Jos on pakko lähteä ruuhkahuippuihin liikenteeseen, on syytä varata matka-aikaan lisää pelivaraa.”

Latausverkosto

Suhteessa sähköautojen määrään meillä on Suomessa todella hyvä latausverkosto verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan.

Suomen pääteillä pitäisi olla vuoteen 2026 mennessä latausasemia 60 kilometrin välein. Tämä vaatimus täyttyy jo nyt lähes kokonaan. Suurimmat puutteet latausverkostossa löytyvät Ylä-Lapista ja Länsi- sekä Itä-Suomessa on vielä muutama katvealue.

Teknologiateollisuuden tuoreen tilannekatsauksen mukaan Q2/2024 suurteholaturien, eli yli 150 kWh, määrä on kasvanut vuodessa 1 360 kappaleella, luvun ollessa nyt 3 228 kappaletta. Nousua on 71 prosenttia verrattuna Q2/2023 lukuihin. Peruslatauspisteitä Suomesta löytyy 10 433 kappaletta, näissäkin kasvua oli 24 prosenttia vuoden aikana. Julkisten peruslatauspisteiden (≤22 kW) määrässä tapahtui merkittävä pyrähdys vuoden toisella neljänneksellä. Kasvuun on osaltaan vaikuttanut laki, joka velvoittaa ei-asuinkäytössä olevien rakennusten yli kahdenkymmenen auton pysäköintipaikoille asentamaan latauspisteitä vuoden 2024 loppuun mennessä.

Täyssähköautojen ja suuritehoisten latauspisteiden suhdeluku (30) on täyssähköautokannan vahvasta kasvusta huolimatta säilynyt erittäin hyvällä tasolla. Latauspisteistä noin 70 prosenttia mahdollistaa vähintään 150 kW:n lataustehon. ”Jos nyt vertaan näitä lukuja aikaan jolloin itse aloitin täyssähköautoilun – eli tammikuussa 2021 – luvut olivat varsin erilaiset. Suomessa oli noin 11 000 sähköautoa ja 36 suuritehoista latauspistettä. Voi sanoa, että kehitys on ollut nopeaa. Tuolloin suhdeluku lataukselle oli noin 300. Silloin matkaa piti oikeasti suunnitella, jos ajatteli käyvänsä Jyväskylän pohjoispuolella”, hymähtää Ari.

Lyhyesti latausetiikasta

Älä ylilataa. Lataa vain sen verran kuin tarvitset; näin muidenkin lataus nopeutuu. Latauspaikka ei ole pysäköintipaikka, eli siirrä auto heti latauksen jälkeen. Lataa tarvittavat maksu- ja lataussovellukset ennen matkaa, ei latausasemalla.

”Tässäkin asiassa tärkeintä on muistaa normaalit hyvät käytöstavat ja kohteliaisuus kanssa-autoilijoita kohtaan. Jos huomaat, että joku on ensimmäistä kertaa lataamassa, niin tarjoa ihmeessä apua, jos hän tarvitsee. Tästä jää kaikille varmasti hyvä mieli pitkäksi aikaa eteenpäin”, toteaa Ari lopuksi.

Lähteet: Energiateollisuus ja Traficom